sunnuntai, 3. helmikuu 2008
Portfolio ja työskentelyprosessi
Työskentelyn lähtökohdat ja päämäärät
Vanhojen tyhjilleen jääneiden teollisuuskiinteistöjen uudiskäyttö erilaisiin varsinkin kulttuuri- ja yhteisölliseen käyttötarkoituksiin on kestävää kehitystä. Helsingissä on hyvin toteutettu esimerkki tälläisesta rakentamisesta Kaapelitehdas, jossa toimii useita museoita, taidekouluja, orkestereita, tanssistudioita, teattereita jne.
Parhaillaan mietitään millaiseen käyttöön soveltuisivat vanhan Suvilahden voimala-alueen rakennukset Sompasaaressa.
Tein ehdotuksen Helsingissä sijaitsevan Suvilahden voimala-alueen Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan kaasukelloon. Kaasukello on lieriömäisellä ulkomuodollaan poikkeava ja mielikuvitusta ruokkiva rakennus. Se on kiinnittänyt huomioni monta kertaa.
Suvilahden voimalaitosalue 1930-luvulla
Halusin täyttää rakennuksen jollakin muulla kuin kaasulla tai korkeakulttuurilla. Mietin heti jo alussa kaasukellon uusiksi käyttäjiksi helsinkiläisiä nuoria.
Ruotsissa Ja Tanskassa on ollut vastaavanlaiset projektit, joissa säiliöstä tehtiin konserttisali ja taidegalleria.
Pyrin suunnitelmassani käyttämään kierrätysmateriaaleja ja hyödyntämään jo olemassaolevia kaasukellon omia rakenteita. Pidin tärkeänä kaasukellon ulkomuodon ja olemuksen säilyttämistä mahdollisimman paljon sellaisena kuin se on nyt ja on ollut aikaisemminkin.
Valitsin työskentelytavakseni pienoismallin avulla tapahtuvan suunnittelun ja luonnostelun sekä ideoinnin työn edetessä. Pienoismallin avulla suunnitelman voi myös havainnollistaa selkeästi ja ymmärrettävästi.
Käynti paikan päällä 8.12.2007
Menin ensimmäistä kertaa katsomaan kaasukelloa valokuvaajaystäväni kanssa. Ohjasin häntä ottamaan haluamallani tavalla kuvia kellosta ja sen ympäristöstä.
Ensimmäisiä ideoita
Ympäristöstä voisi tehdä viihtyisämmän ja selkeämmän. Keskityn kuitenkin suunnitelmassani pelkästään rakennuksen uusiokäyttöön.
Kaasukellon hieman rapistunut ulkomuoto viehätti minua. Julkisivua ei tarvitse korjailla, koska ajan patina ja kuluminen näyttävät hyvältä. Vain kaasukellon tuulikaappi on korjauksen tarpeessa. Sen voisi jopa rakentaa uudelleen vanhojen piirustusten mukaan. Voimala-alueella olevat graffitit olivat hienoja. Ne tulisi säästää ja ehkä jotenkin liittää suunnitelmaani. Kun näin rakennuksen suurena lieriönä edessäni, halusin suunnitelmassani säilyttää rakennuksen sisältä tyhjänä ja avarana.
Käynti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastossa 13.12.2007
Hain asemakaavat, pohjapiirustukset ja julkisivusuunnitelmat pienoismallia varten.
Luonnostelu ja ideointi alkoivat 13. 12.2007
Suunnittelin alustavasti tuulikaappia ja sisäänkäyntiä. Sisäänkäynnin uusiminen olisi hyvä toteuttaa alkuperäistä arkkitehdin suunnitelmaa kunnioittaen, koska julkisivun säilyttäminen alkuperäisenä oli yksi tavoitteeni.
Rock-konserttisali vai ehkä sittenkin disco.
"Painemittarille" käyttöä: ihmispainemittari voisi ilmaista sisällä olevien ihmisten lukumäärän.
Kaasukellostahan tulisi täydellinen skeittihalli! Pyöreän sisätilan seinää koko matkalta voisi kiertää skeitti-pooli eli kaareva ramppi. Keskelle jäävä tyhjä tila olisi suuri kuin suuri olohuone seurustelua ja rentoutumista varten. Siitä olisi myös hyvät näköalat skeittiyleisölle. Tällaisella suunnitelmalla hallista tulisi liian yksipuolinen: se ei palvelisi kaikenlaisia skeittareita.
Skeittihallin käytön voisi jakaa kolmeen osaan: puolta hallin sisäseinää kiertäisi kaareva ramppi, toiselle puolikkaalle tulisi muunneltava street-osa ja keskelle jäisi pienempi oleskelutila.
Oleskelutilasta pääsee suoraan street-osaan luiskaa pitkin.
Suunnitelmia pienoismallia varten: miten taittelen pahvituet kaareville rampeille ja kuinka taitan liuskan yhdestä pahvin palasta.
Kaasukellon pienoismallin rakentaminen alkoi 13.12.2007
Suunnittelin rakentavani pienoismallin asemakaavapiirustuksen päälle siten, että alueen muiden rakennusten sijainti suhteessa kaasukelloon näkyisi. Se ei onnistunut, koska alustan kokoa olisi pitänyt suurentaa turhan suureksi.
Ennen rakentamisen aloittamista minun piti mitata ja laskea piirustusten väliset suhteet. koska mittakaavoja ei oltu merkitty piirustuksiin. Valitsin yhden piirustuksen, johon merkitsin muista piirustuksista saatuja tietoja oikeissa koossa ja jonka mukaan tein pienoismallin.
Kapalevyn kaarevuus saadaan aikaiseksi kuorimalla toiselta puolelta pahvi pois. Kokeilin myös tekemällä viiltoja levyyn, mutta toiselle puolelle jäi kulmia taitoskohdista. Olisin voinut myös kastella levyä, mutta silloin levy olisi saattanut muuttua kieroksi.
Piirustuksista huomasin, että rakennus oli osittain maan alla, joten upotin pienoismallianikin kapalevyyn. Huomasin reiän synnyttämän kynnyksen tukevan seinää hyvin liimausvaiheessa.
Nuppineulat olivat hyviä pitämään palat yhdessä liimauksen ajan. Tosin ne jättivät myös jälkiä pienoismalliin. Käytin välillä teippiä jälkien estämiseksi.
Rakensin alkuperäisten piirustusten mukaisen tuulikaapin vanhan ja ränsistyneen tilalle.
Leikkasin kaasukellon kylkeen pitkät ikkuna-aukot ja laitoin läpikuultavaa paperia aukkojen päälle, jotta valo pääsisi vähän läpi, kuten oikeassa rakennuksessakin.
Ala-ja yläosiin leikkasin piirustusten mukaiset ikkunat yksitellen ennen liimaamista, mikä oli helppoa kuoritun kapalevyn ansiosta.
Tyhjä skeittihalli. Läpikuultava paperi esittää lasitiiliä.
Aloitin sisätilan rakentamisen. Skeitti-poolin kaaret rakensin pahvista ja paperista. Aluksi tein tuet pahvista ja sitten päällystin ne paperilla.
Skeittipoolissa voitaisiin käyttää osia teleskooppisäiliön kaarevista muodoista.
Oleskelutila on korotettu ylemmäs, jotta liuska oli mahdollista rakentaa suoraan streetille.
Hallin sisäseinällä näkyy teleskooppisäiliön purkamiselta säästyneinä tukirakenteita.
Tein paperista pikku-ukkoja havainnollistamaan mittakaavaa.
Laitteet rakennettaisiin vanerista ja sopivista kierrätysmateriaaleista. Street-osuus voitaisiin rakentaa Proskaten tai SM-skate kisojen käytetyistä laitteista. Näin saataisin pari kertaa vuodessa myös pientä vaihtelua streettiin ja uusia laitteita rikkinäisten tilalle.
Pienoismallissa oleva street-osa on vain suuntaa antava ja todellisuudessa se olisi kokoajan pienessä muutoksessa.
Graffitien suunnitelu ja toteutus:
Ideana oli tehdä koko tilasta graffiteille ja muulle katutaiteelle vapaata aluetta. Kunhan teokset eivät olisi skeittauksen tiellä. Taideteokset voisivat olla myös vaikkapa skeitattavia "veistoksia" kuten Kiasman edellisessä ARS-näyttelyssä. Inspiraationa oli voimala-alueen olemassa oleva katutaide. Tein halliin malliksi muutamia pikku graffiteja, jotka kehitin itse netistä löytämieni graffiti-artistien tageista ja tyyleistä.
Pienoismallin graffitit tein tarrapaperille ja sovitin ne hallin sisäseinän muodoille.
Ehdotus Suvilahden voimala-alueen kaasukellon uusiokäytölle
Vanhan arvorakennuksen voisi muuttaa nuorten harrastustilaksi. Siitä saisi keskustassa asuville nuorille hyvänkokoisen skeittihallin hyvillä liikenneyhteyksillä. Suvilahden muuhun kulttuuritoimintaan voisi sekoittaa streetkulttuuria rakentamalla skeittihallin, jossa skeittauksella ja katutaiteella on hyvät puitteet. Hallin voisi rakentaa kokonaan kierrätysmateriaaleista, kuten Suvilahden muiden uusittavien rakennusten purkujätteistä ja/tai Helsingin skeittitapahtumien käytetyistä hyppyreistä, liuskoista ja kaiteista. Rakennuksen julkisvun voisi jättää alkuperäiseen muotoonsa. Näin uusi ja vanha sekottuisivat hyvällä tavalla.
Kaasukellon juurella. Kiitokset Selim Saukkomaalle Suvilahden kuvausreissusta.
Kommentit